maanantai 16. heinäkuuta 2018

MUN SUURIMMAT PELOT

Pelko on normaali tunnetila ja jokaisella meistä on varmasti elämän aikana tullut hetkiä jolloin pelko pääse valloilleen. Toisilla on enemmän pelkoa aiheuttavia asioita, joillakin niitä ei välttämättä oikeastaan ole. Etenkin aikuiset harvemmin pelkää mitään tai ainakin musta tuntuu ettei ne tuo sitä pelkoa mitenkään helposti esille, kuin esimerkiksi vaikka itse tuon. Vaikka mäkin oon ihan pian jo 20 vuotta, multa löytyy todella monta pelon aihetta tai asioita jotka mua ahdistaa niin paljon, että pelkään niitä. Joskus pelkkä ajatus riittää siihen, etten kykene ajattelemaan sitä ollenkaan. Sitten on myös sellaisia asioita, jotka eivät aina pelota tai ahdista, mutta on hetkiä jolloinka ne taas pelottaa. Pelko ei kuitenkaan onneks oo usein koettu tunnetila, mutta sillointällöin niitä hetkiä vaan tulee! 

- Hämähäkit / käärmeet / hait - 

Tähän yhteen ja samaan luokkaan tulikin heti mieleen nämä kolme eliötä. Hämähäkit on aina pienestä pitäen olleet mun suurena pelkona, enkä oikeasti halua koskea niihin tai pysty kauaa edes niitä katsomaan. Pelko käärmeitä ja haita kohtaan on tullut vasta myöhemmällä iällä, sanoisinko jopa teini-iän jälkeen, mutta pelkoja ne ovat nekin. Oon kai kaksi kertaa elämässäni nähnyt käärmeen, toinen oli elävä ja toinen kuollut. Hait nyt vaan näyttää mun mielestä todella epämiellyttäviltä ja mua ahdistaa ajatus, että uisin joskus jossain valtameressä tietämättä haiden olemassaolosta. Onneksi niitä ei ole täällä Suomessa! 

- Pimeä -

Tämä klassinen ja varsin yleinen pimeän kammo. Mun entinen ystävä joskus sanoi fiksusti, että ei pelkää sitä pimeää vaan sitä mitä siellä saattaa olla. Ja hän oli aivan oikeassa! Tää lause on jäänyt mulle siitä lähtien elämään pääkoppaan aika pahastikin ja joka kerralla aina pimeässä tää tulee mieleen. Pimeä on siitä paha, ettei todella aina erota muotoja oikein tai mitään ääriviivoja. Myös metsät näyttävät lenkkipolun varrella hyvin epämiellyttäviltä ja pelottavilta. Hrr.


- Korkeat paikat / ahtaat paikat - 

Ennen mulla oli vain pelkkä kammo korkeisiin paikkoihin, mutta nyt myöhemmin on taas tullut lisäksi nämä ahtaat paikat. Joskus kun leikkisästi painitaan mun poikaystävän kanssa ja se saa mut niin outoihin asentoihin "lukkoon" ja sit mua usein on alkanut ahdistaa niin paljon et tekee mieli itkeä, koska en oo päässyt liikkumaan. Liikkumattomuus ja se, ettei voi kunnolla hengittää yhdistettynä ahtaaseen paikkaan saa aikaan kyllä aikamoisen reaktion mussa. Onneksi tämmöisiä tilanteita ei ole tullut vähään aikaan.

- Suuret valtameret -

Tämä on mulle myös melko uusi pelon aihe. Ennen oon rakastanut merta ja vettä ja tykännyt uida paljon. Kyllä pidän merinäkymistä edelleen ja olenkin uinut esimerkiksi Atlantissa, mutta sitten tähänkin on taas se peloksi muodostunut kääntöpuoli. Kun oon lukenut kaikkea merissä olevista asioista, on alkanut ahdistaa ja pelottaa ajatus mitä kaikkea siellä pinnan alla on. Mistä me ei edes tiedetä mitään. Järvet eikä joet luo muhun samanlaista pelkoa, vaan meret. Joskus myös mietin miten ahdistavaa olisi, jos maapallon kaikki vedet valtaisi maa-alueet. Jouduttaisiin veden varaan. Onneksi tämä on liki mahdoton ajatus! 

- Tärkeiden ihmisten menettäminen - 

Elämäni aikana olen nähnyt surua, menetyksiä ja kaikkea muuta siihen kuuluvaa. Kaikkein hirvein asia olisi menettää joku perheenjäsen tai oma puoliso (kihlattu). Olen lukenut paljon random blogipostauksia, kuinka joku on menettänyt lapsen, miehen tai jonkun muun rakkaan. Nyt tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että selviäisin esimerkiksi puolison kuolemasta. En selviäisi. Kun rakkaus on toista kohtaan niin suuri, menettämisen pelko kasvaa myös jatkuvasti. Tottakai sitä nauttii yhteisistä hetkistä, mut aina takaraivossa kalvaa ajatus että entä jos tapahtuu jotain eikä sitä toista näkisi enää koskaan. Mun puoliso sattuu olemaan vielä sellainen tohelo, hahah. Anyways, näille ajatuksille ei pidä antaa liikaa tilaa ja pitää keskittyä onnellisuuteen.


Tämmöistä tällä kertaa! Taisin innostua hieman näiden asioiden avaamisessa, mutta toivottavasti edes joku jaksoi selata postauksen kokonaan läpi! Onhan niitä muitakin pieniä pelkoja, mutta nämä on mulla ne yleisimmät ja "merkittävimmät". Minkälaisia asioita sä pelkäät? Onko meillä jotain samoja pelkoja? 

3 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Tää oli mielenkiintoinen postaus. Muutama sama pelko on miullakin, hämähäkit, korkeat paikat ja läheisten menettäminen. Viimesin on vaa koko ajan pahentunu viime syksystä asti, kun isoisäni menehtyi yllättäen. Siit asti oon pelänny koko ajan sitä, et kohta joku muukin miun läheinen kuolee. Tää on menny siihen, et mie en haluis päästää esim. siskojani mihinkää, kun pelkään vaa, et heille tapahtuu jotai kamalaa sit. Lemmikit on miulle ihan yhtä tärkeitä ja rakkaita kuin läheiset ihmiset. Tällä hetkellä oon tosi huolissani yhestä perheeni kissasta, joka on ollu tosi tärkee tuki ja turva miulle siit asti, kun tuli. Hän siis karkasi viime viikolla, eikä häntä oo näkyny, ei oo kuulunu mitää havaintojakaan hänest sen jälkeen. Mie en usko, et pääsen ikinä yli täst, jos hän ei löydy elävänä. :(( Hups täst tuliki tämmöne miun valitus/avautumistuokio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos super paljon tästä kommentista! Menetys on aina iso ja pelottava asia, jota ei haluaisi ajatella mut se vaivaa jonain hetkinä aina enemmän. Etenkin niiden tärkeimpien henkilöiden kohdalla. Mulla on lähipiirissä tapauksia, jotka ovat kuolleet esim.syöpään ja aina niiden jälkeen alan pelkäämään sitä syöpää et se tulee myös mulle joskus, vaikka onhan se varmaan tosi absurdi ajatus nyt. Yritetään keskittyä positiivisiin asioihin ja pidetään lähimmistä ihmisistä huoli, sanotaan et rakastetaan. Silloin ollaan tehty kaiken minkä voi. Tsemppiä sulle! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!